keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

sohvan paikkako?

Keittiössä puusohva ja pöytä kokivat
pyörityksen paikaltaan
aputasoa maalatessa.
Ikkunapaikat nykyään suosittuja,
jos vaikka muuten hiljaisella tiellä 
sattuisi jokin liikahtamaan...
ei me siis uteliaita olla. :)

Aputason sudin, sudin... (ja sudin ) peittävällä puuvahalla
ja nyt se odottaa lopullista kuivumista
ennenkuin laitan laatikoihin sabluunalla numerot
sekä toiselle puolelle vanhoja mainoksia decoupage-lakalla
(näin ainakin tässä vaiheessa suunnittelen).
Sen jälkeen se siirtynee takaisin ikkunan eteen ja
pöytä ja sohva entisille paikoilleen,
niin saavat koiranulkoittajatkin jälleen
kulkea rauhassa näillä kujilla.

Pöydän alla singeristä irrotetussa puulaatikossa
(kierrätystä, kierrätystä)
istuskelevat "murusia" odottamassa enkelinallet.
 

tiistai 8. maaliskuuta 2011

naistenpäivän iltaan

kuului "naisellista tuunausta" eli strassien takaisinliimausta
tyttären vakiopukuun ennen viikonlopun tulevia kisoja.
Puku on melkein joka kerta vähintään huuhdeltava kisojen jälkeen
 ja strasseja  putoilee jo tanssiessa ja lisää lähtee huuhdellessa.
Tuntui, että strasseja liimatessa niitä oli
enemmän lattialla kuin puvussa.
Huomenna saan avuksi "kolvin",
 jolla strassien liima sulatetaan
ja strassit painetaan kiinni kankaaseen ja
 juuri siitä syystä ajattelinkin
laittaa kuvan tänne, että puvun koriste näytti tältä
ennenkuin sain kolvin käsiini...
toivottavasti puku on sunnuntaina tanssittavassa
kunnossa. :)


naistenpäivänä

tällaisen naistenpäivätervehdyksen sain, joka sopii meille kaikille, vai mitä?


IHANAA KEVÄT, IHANAA!!!

PIKAOPAS PAREMPAAN OLOON - JOKAISELLE NAISELLE!!!

1. Bikinikuntoon hetkessä!

  - Ota vaatteet pois. Pue bikinit päälle. Valmis!!!

2. Eroon menneisyyden painolasteista!

   - Lopeta märehtimästä menneitä heti paikalla.

3. Vähennä työtaakkaasi!

   - Kieltäydy tekemästä enempää kuin pystyt. Piste.

4. Tee miehestäsi unelmiesi mies!

  - No hei, pientä rajaa. Ei tule onnistumaan, lopeta yrittäminen.

5. Näin saan parempaa palkkaa!

-         Mene pomon puheille ja pyydä lisää liksaa.

UUTTA KEVÄÄSEEN

Hiukset

- Osta marketista vaalennusväri ja pidä sitä liian vähän aikaa päässäsi.
Saat kivan keväänkeltaisen hiussävyn. Sopii myös pääsiäisen tunnelmaan.


Vaatteet
-
Leikkaa farkkujen lahkeesta 20 senttiä pois.
- Tadaa, kevätcaprit!


Sisustus

- Pese ikkunat. Paitsi jos et jaksa, niin älä pese.

Ruoka
-
Keväällä on ihana ostaa parsaa. Parsanippu säilyy jääkaapissa pari
viikkoa ja sitten sen voi kätevästi laittaa biojätteeseen.


Meikit

- Tänä keväänä muotia ovat kirkkaat värit. Niin kuin viime keväänä. Ja sitä
edellisenä. Se viisi vuotta vanha oranssi luomiväri on siis ihan hyvä.

Näin helppoa se on, eikö? Ihanaa oloa uudistuneelle minällesi!

Ja vielä lopuksi:

Siskot, älkää murehtiko ikääntymistänne.
Ne on munat, jotka pilaantuu, ei kanat.

  
  
Ihanaa kevään odotusta ja hyvää naistenpäivää naiset!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

aikaansaatua


 Makkarissa ystävän käsityöopiskeluun
liittyvä opinnäytetyönä
tehty matto,
joka varten vasten on
suunniteltu tähän makkariin.

 Väritys ja koko sopivat just kuin nappiin.

 Loma tuli, oli ja meni,
ahkerasti on heiluteltu maalipensseleitä sekä
nuoremman tyttären huoneessa että
keittiön huonekalussa,
niistä vähän myöhemmin lisää,
ovat viimeistä silausta vailla.

lauantai 26. helmikuuta 2011

Tunnustus


Sain tunnustuksen Dahlialta, kiitos, Dahlia,
ja eipä muutakuin kysymyksiin ja vastauksiin:

1. Milloin aloitit blogisi?
Aloitin blogini ennen syyskuun puoliväliä 2010,
sillä hetkellä se tuntui todella tärkeältä
saada se tehdyksi,
kyseinen viikonloppu oli äitini viimeinen ja
tuli tunne, että siinä hetkessä elämässä
täytyy nyt olla myös muuta ja kevyempää ja
toisaalta taas tunne,
 että tämä täytyisi kertoa äidille,
tosin äiti, 80 vee, olisi ollut ymmällään,
että mikä loki...logi..blogi.. siis mikä?
En ehtinyt kertoa,
mutta äidithän tietävät kaiken kertomattakin?

 Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Yritän tuoda blogissa esille kuvien, värssyjen,
runojen ja omien kirjoitusten avulla esiin
kodin tunnelmia, kiinnostusta sisustamiseen.
käsitöihin (keskeneräisiä taitavat kaikki olla)
sekä tyttären harrastusta,
joka aiemmin ollut myös oma rakas harrastukseni,
kilpatanssia
ja siihen liittyviä tunnelmia. 

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Blogistani ei ole mitään erityistä muihin verrattuna,
kaikista blogeista lötyy jotain ihanaa ja erityistä,
jokaiselle tekijälleen jotain ainutlaatuista.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen? 
Ystäväni Dahlia antoi viimeisen sysäyksen
blogin aloittamiseen, kiitos siitä,
ilman sitä olisi tainnut jäädä vain aikeeksi. :)
Olin aikaisemmin seurannut vain muutamaa
blogia, oman blogin myötä ihania, seurattavia blogeja
löytyy pilvin pimein (aurinkoisessa mielessä siis).

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Haluaisin pystyä paremmin tuomaan esille
omia ajatuksiani, mutta vielä tuntuu, että ajatusten ja
sormien välissä on joku klikki ja enkä vain jostain
syystä saa sitä auki. :)
Toisaalta joskushan kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa. :)
Niin ja kaikki asetukset ja taustat
hakevat jatkuvasti muotoansa. :)


Tämän tunnustuksen haluan jakaa kaikille, jotka sattuvat
blogissani vierailemaan, mutta aivan erityisesti
blogille Sirpan maailma, jonka kanssa meitä
yhdistää parkettien partaveitset ja primadonnat. :)

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

23.2.1988

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
-runo värssypankista -

Kiitos, esikoiseni, että 23 vuotta
sitten minusta tuli äiti. 

Paljon onnea, sinulle, 23-vuotiaani!  


torstai 17. helmikuuta 2011

Ehkä opin, ehkä en


 Abiajelulta 2011 bongattua...


Tulin, näin, voitin... ja uusin.

 Lyska
when amis is not enough