Enää en muista
missä enkelin näin.
Näin sen aivan yllättäin
kun heinänkorteen kävi tuuli.
Siinä se oli! Sen kuuli!
Enää en muista
missä enkelin näin.
Kuljin ystävän kanssa peräkkäin
vitilumessa, metsätiellä,
ja tiesin: se oli siellä!
Enää en muista
missä enkelin näin.
Kun ruusupensaan varjoon jäin,
haistoin ilmaa: tuntui siltä,
maailma tuoksui enkeliltä.
Enkä sitä muista
missä tunsin sen,
taas siipipilvessä kävelen.
Ja ihmeen maku tuntuu kielessä,
kuljin hyräillen, enkelit mielessä.
-Hannele Huovi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti