suvun pienimmälle

Suvun pienimmälle, siskontytyön tyttärelle, 2 kk,

sain valmiiksi puuvillalangasta

valkoisen vauvanpeiton. 

Eli joskus jotain valmistakin. :)

jotain kaunista

Eilisen monituntisen tk-reissun jälkeen oli

ihan pakko päästä hetkeksi pyörimään 

tuonne lähistöllä olevaan Riviera Maisonin
rauhalliseen ja seesteiseen liikkeeseen.

Nämä eivät nyt aivan taida olla liikkeen

vakiotuotteita, mutta ihania peltisiä laatikoita

sieltä löytyi edulliseen hintaan sekä

tietysti yksi kynttilä lähti mukaan. :)

No sieltä tk:sta tuli 5 viikkoa kestäneen

flunssan jälkeen todennäköisimmäksi syyksi
keuhkoputkentulehdus ja lääkitys sen mukaan.
Toivon todella, että näin olisi, eikä syynä
olisi väläytetty vanhan haamun, sarkoidoosin,
mahdollinen palaaminen.

Loma on puolivälissä, 2,5 viikkoa mennyt ja
samanverran edessä, toivottavasti loppu
sujuu terveemmissä merkeissä.

Röörit tukossa tai ei, huomenna
suunnataan Särkänniemeen. :)

saaripäivä

ystäväperheen mökillä

Dion tapaan:

juoksemista, haukkumista, murisemista,

uhittelua, leikkiinkutsumista

ja taas juoksemista...

iiii-iik, se syö mut!

Vaan hienostipa jaksoivat vanhat leidit ottaa

pentupahasen uhoamiset ja räksyttämiset vastaan,

vaan kaikki leikki loppuu aikanaan ja niinpä

puolenpäivän mesoamisen jälkeen pistivät koirarouvat

pikkupoikasen omalle paikalleen ja



loppupäivän kaikki nelijalkaiset pysyttelivätkin

eri puolella pihamaata.

Kiitos mukavasta saaripäivästä!